tiistai 31. toukokuuta 2011

Katainen ja kehon kieli

Hallitusta on väsätty 12. vuorokautta. Pitkältä aika tuntuu vain siksi, että kukaan ei oikein tiedä mitä Säätytalossa tapahtuu. Siitä pitää avoimen parlamentaarisen demokratian periaatteiden vastainen uutispimennys huolen. Viimeisin julkisen arvion esittää YLE: "Joistakin neuvottelulähteistä arvioitiin, että tiistaina neuvottelut voivat jopa ajautua umpikujaan." Mutta kuten sanottu, kukaan ei tiedä.


Kun vaalituloksen avaamasta luontevimmasta hallituksesta luovuttiin, hallitusneuvottelut ovat menneet hetki hetkeltä, siis ainakin pääneuvottelijan kannalta, huonosta vielä huonompaan suuntaan. Jos missä, sen havaitsee hallitusneuvottelijan 12 päivän pärstäkuvista ainoan valtakunnallisen sivulla A5. (Onnittelut vaan toimitukselle sommittelusta.) Kuvista huokuu turhautuneisuus ja tappio, kuten ilmeisesti on tarkoituskin? Voiko kukaan ulkopuolinen tarkoituksellisesti koottujen valokuvien perusteella minkäänlaisia johtopäätöksiä edes pääneuvottelijasta, onkin sitten toinen juttu. Toisaalta muuttunut habitus myös TV-uutisissa vahvistaa saamaani kuvaa.


Jyrki-boyn kuningastietä on tähän mennessä siloitellut Teflon. Jopa siihen määrään, että jo pari vuotta sitten alle kymppinen tyttäreni luuli häntä Matti Vanhasen pikkuveljeksi. Isovelikin porskutteli siis vain aikansa. Tunnetuin tuloksin. Aika aikaansa kutakin.


Joko tänään käy selväksi, että vaaleista ei seurannut Jyrki-boyn vaan Urpiaisen sateenkaari? Vaiko peräti Heinäluoman? Persuja lukuunottamatta, edes neuvotteluja ei tarvitse uudestaan käydä puhtaalta pöydältä. Taustatiedot on jo Säätytalolle toimitettu.


Vae victis?


 

maanantai 30. toukokuuta 2011

Sinimustia ja Mustapaitoja

On korkea aika katsoa totuutta silmiin. 1990-luvulta alkanut ja edelleen syventyvä henkinen ja taloudellinen kaaos on nyt syömässä kansakuntamme perustaa. Syrjäytyminen, työttömyys, irtisanomiset, epävarmuus tulevasta, arvojen ja moraalin häviäminen sekä taloudesta, politiikasta, yhteisöistämme että yksilöistä on tapahtunut tosiasia. 0 0 0. . .


Lennokasta eikö vain? Ja valitettavan totta. Nyt Kokoomusnuoret heittäytyvät Halla-ahon leiriin, persujen ja Suomen Sisun sosiaalidarvinistiselle  linjalle. Nyt aletaan niittää sitä, mitä kolme suurinta puoluetta ovat vähintään viimeisen, lähes parin kymmenen vuoden aikana kylväneet. 


Jos Halla-ahon positiivisen syrjäytymisen käsite hyväksytään yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohdaksi, ja nyt se jo hyväksytään netin lisäksi ainakin siis kahdessa puolueessa, kyseessä ei ole tasa-arvon toteutuminen. Kyseessä on erilaisuuden kieltäminen. Kaikenlaisen erilaisuuden kieltäminen, minkä milloinkin. Ja sen, kuka on erilainen ja mikä on erilaista määräävät tämän maailman Halla-ahot ja, kun vanhat merkit paikkansa pitävät erityisesti ne puolueet, joita tämän maailman Halla-ahot ja Rydmannit edustavat.


Heidän väitteensä ovat tyypillistä populistista demagogiaa, jolla yhteiskunnan kehitys ja inhimillisyyden vaatimukset jätetään ottamatta huomioon. Tällä perusteella vain vahvimmat ja voimakkaimmat omaavat elämisen oikeuden, koska ne, jotka päättävät katsovansa olevansa juuri vahvimpia ja voimakkaimpia. Tuomittakoon siis samalla veroprogressio, kaikki valtion ja EUn erityistuet syrjäkylien ylläpitämiseksi, vammaisten, vanhusten, lasten erityiskohtelu, toimeentulotuet, uskonnonopetus, kehitysvammaisten tuki, kerjäläiset kadulla, mustalaiset. juutalaiset, somalit, roomalaiskatoliset...  


Miten taas tämäkin johtaa ajattelemaan Euroopan kehitystä 1920-1930-luvulla? Ihmekö sitten, jos Eurooppa pelkää kansallissosialistisen populismin reinkarnaation alkavan juuri täältä Suomesta? Olihan meillä sama porukka jo lähellä päästä valtaan I tasavallan aikana. Silloinkin ensin osana, sitten vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Oli IKL, AKS, Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS. Oli Sinimustia ja Mustapaitoja. Tunnetuin seurauksin.  Onko tämä kaikki taas edessä? Tähänkö tämä hulluus taas päätyy?


Ymmärsivätköhän Kehittyvien Maakuntien Suomi ja ne 41 "vastuullisten puolueitten" kansanedustajaa, joista osa vielä hallituksen ministereitä, minkä pullon hengen he päästivätkän vapaaksi venkoillessaan Vanhasen II hallituksen vaalirahaskandaalin kanssa?


Positiivista syrjintää ei ole olemassa. Sen nimi on inhimillisyys. Annetaan sille tilaa. Se on tukehtumassa.


 


 


 

Sinimustia ja Mustapaitoja




On korkea aika katsoa totuutta silmiin. 1990-luvulta alkanut ja edelleen syventyvä henkinen ja taloudellinen kaaos on nyt syömässä kansakuntamme perustaa. Syrjäytyminen, työttömyys, irtisanomiset, epävarmuus tulevasta, arvojen ja moraalin häviäminen sekä taloudesta, politiikasta, yhteisöistämme että yksilöistä on tapahtunut tosiasia.

Lennokasta eikö vain? Ja valitettavan totta. Nyt Kokoomusnuoret heittäytyvät Halla-ahon leiriin, persujen ja Suomen Sisun sosiaalidarvinistiselle  linjalle. Nyt aletaan niittää sitä, mitä kolme suurinta puoluetta ovat vähintään viimeisen, lähes parin kymmenen vuoden aikana kylväneet.

Jos Halla-ahon positiivisen syrjäytymisen käsite hyväksytään yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohdaksi, ja nyt se jo hyväksytään netin lisäksi ainakin siis kahdessa puolueessa, kyseessä ei ole tasa-arvon toteutuminen. Kyseessä on erilaisuuden kieltäminen. Kaikenlaisen erilaisuuden kieltäminen, minkä milloinkin. Ja sen, kuka on erilainen ja mikä on erilaista määräävät tämän maailman Halla-ahot ja, kun vanhat merkit paikkansa pitävät erityisesti ne puolueet, joita tämän maailman Halla-ahot ja Rydmannit edustavat.

Heidän väitteensä ovat tyypillistä populistista demagogiaa, jolla yhteiskunnan kehitys ja inhimillisyyden vaatimukset jätetään ottamatta huomioon. Tällä perusteella vain vahvimmat ja voimakkaimmat omaavat elämisen oikeuden, koska ne, jotka päättävät katsovansa olevansa juuri vahvimpia ja voimakkaimpia. Tuomittakoon siis samalla veroprogressio, kaikki valtion ja EUn erityistuet syrjäkylien ylläpitämiseksi, vammaisten, vanhusten, lasten erityiskohtelu, toimeentulotuet, uskonnonopetus, kehitysvammaisten tuki, kerjäläiset kadulla, mustalaiset. juutalaiset, somalit, roomalaiskatoliset...

Miten taas tämäkin johtaa ajattelemaan Euroopan kehitystä 1920-1930-luvulla? Ihmekö sitten, jos Eurooppa pelkää kansallissosialistisen populismin reinkarnaation alkavan juuri täältä Suomesta? Olihan meillä sama porukka jo lähellä päästä valtaan I tasavallan aikana. Silloinkin ensin osana, sitten vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa. Oli IKL, AKS, Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS. Oli Sinimustia ja Mustapaitoja. Tunnetuin seurauksin.  Onko tämä kaikki taas edessä? Tähänkö tämä hulluus taas päätyy?

Ymmärsivätköhän Kehittyvien Maakuntien Suomi ja ne 41 "vastuullisten puolueitten" kansanedustajaa, joista osa vielä hallituksen ministereitä, minkä pullon hengen he päästivätkän vapaaksi venkoillessaan Vanhasen II hallituksen vaalirahaskandaalin kanssa?

Positiivista syrjintää ei ole olemassa. Sen nimi on inhimillisyys. Annetaan sille tilaa. Se on tukehtumassa.




Rasismi ON väärä vastaus


Sananvapauteen?


Olen sananvapauden puolustaja. Myös ja jopa erityisesti  nimimerkin  ”suojassa” tapahtuvan sananvapauden kannattaja. Mielestäni on montakin syytä sallia nimimerkkikirjoittelu - ei, vaan peräti suosia nimimerkkikirjoittelua - varsinkin pienessä yhteiskunnassa.  Sanan arvo ei ole kiinni ilmaisijan henkilöstä. Ei sen ainakaan pitäisi olla. Leimakirveet alkavat lentää kovin helposti, jos kirjoittajan henkilöllisyys tunnetaan. Toisinajattelua ei meillä sallita. Samoin mahdollisuus ajatella ääneen vähenee kun joku, jossakin pitää kaikkea esitettyä loppuun asti harkittuna. Siitä meillä vähän vanhemmilla on aika tuoretta kokemusta, tuolta 1970-luvulta. Ja leimakirveitten vaikutus ihmisen elämään voi olla sekä ratkaisevaa että hyvin pitkäkestoista.


Netti on loistava väline, joka mahdollistaa sananvapauden toteutumisen. Varsinkin kun se mahdollistaa kaikenlaisten, ellei peräti kaikkien mielipiteiden esille tulemisen. Median rooli ja merkitys portinvartijana pienentyy kovaa vauhtia. Ja hyvä niin. Uudet, perinnäisistä ajattelutavoista poikkeavat mielipiteet saadaan entistä varmemmin esille jolloin, ne voi ottaa huomioon, niistä saattaa oppia, niihin voi reagoida. Erityisesti tulevat mieleeni yhteiskunnallisten ajatusten vaihtelevat virtaukset. Niissä kun harvoin on oikeita tai vääriä. Ja erityisen ilahtunut kun saa olla juuri niistä mielipiteistä, jotka poikkeavat omasta ajattelusta ja panevat siksi ajattelemaan.


Mutta yhä useammin netti paljastaa myös pimeämmän puolensa. Vai meidän ihmisten pimeämmän puolen? Pitäisikö siitäkin iloita? On tärkeää saada sanoa, mutta sanojalla pitäisi varmaan olla sanottavaa? Se pitäisi pystyä perustelemaan? Sen voisi ilmaista ilman turhaa aggressiota tai vihaa? Pitääkö todella olla suvaitseva ja suvaita suvaitsemattomuus? Vai olisiko niin, että jossain vaiheessa tulee vaihe, jolloin esitettävät ajatukset vain ovat liian kaukana omista? Niin kaukana, ettei niitä voi edes ymmärtää, hyväksymisestä nyt puhumattakaan?


Nämä kaksi Uuden Suomen viikonlopun artikkelia panivat taas ajattelemaan sananvapautta.


Tarja Halonen jyrähti: Rasismi on väärä vastaus


Jussi Halla-aho ymmärsi väärin


Ja mitä silloin pitäisi tehdä? Olla tutustumatta niihin? Sulkea silmänsä ja korvansa? Olla kommentoimatta ja varsinkaan osallistumatta? Olisiko sittenkin viisasta vain olla hiljaa ja antaa asioiden edetä omalla painollaan? "Ei sota yhtä miestä kaipaa". "Meuhkatkoon ja uhotkoon." Jonka seurauksena sitten on taas ties mitä?


 

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Suomen kallein poliitikko?


Mauri se sitten osaa pitää itsestään ääntä. Nyt hän julkistaa kepun tappion syyt. Hänelle luonteenomaisella varmuudella hän näkee syyn aina jossain muualla, mutta ei itsessään. Itsetutkiskelulle saattaisi kuitenkin olla tilaa? Varsin hyvällä omallatunnolla uskallan väittää, että yksi kepunkin tappion suurimmista syistä oli juuri Maurin edustaman, moraalittomuuden tasolle kehittämä siltarumpupolitiikka. Kun puolueen nokkamiehet keskittyvät omien ja edustamansa puolueen etujen ajamiseen, kansakunnan yhteisten asioitten ajamisen sijasta, siinä vähitellen rapautuu itse kultakin usko puolueiden edustaman parlamentarismin järkevyyteen. Niin ja sitten tuli Kallin källi.


Kaksi vuotta sitten huhtikuussa kommentoin hänen ehdotustaan veronkorotusten kohdistamisesta seuraavasti:


”Viime laman maksumiehiksi joutuivat aivan tavalliset suomalaiset, yleensä pieni- tai korkeintaan keskituloiset työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät. Mauri Pekkarinen haluaa nyt, että kaikkein hyvätuloisimmat saadaan jollakin tavoin tämän tulevan laman maksajiksi.


Aloitehan on todella positiivinen, maksumiehet ja vastuuhenkilöt kun ovat hupeneva luonnonvara. Mutta kuten hän itse toteaa, kaikkein hyvätuloisimpien verojen korottamisen tietä ei valtio paljoa kostu. Mutta olisihan sillä se motivoiva vaikutus, jolla ”suuret massat” sitten saadaan suhtautumaan entistä positiivisemmin tuleviin veronkorotuksiin ja palvelutasojen leikkauksiin. (Ja se kai on tämän ehdotuksen keskeisin tarkoitus.) Ja jo ennen kuin sinne asti joudutaan ja jotta sinne asti ei taas jouduttaisi, teen kolme ehdotusta tämänkertaisiksi maksumiehiksi.”


Ja kun Maurin tämäkään ehdotus ei ilmeisesti Säätytalolle asti kanna, eikä sieltä ilmeisesti ainakaan viikkoon valkoista savua tupruttele, toistaisin silloisessa kirjoituksessa esittelemäni leikkauslistan. 


Kansallisista maataloustuista luopuminen (laajasti ottaen ja nimikkeestä riippumatta)


    Tarkoitan ylisummaan kaikkia niitä tukia, jotka maksetaan yli tason johon Eun kanssa neuvotellen on päästy, meidän EU-jäsenmaksua määriteltäessä. Toisin päin ilmaistuna, kaikki kansalliset maataloustuet lopetetaan. Kun EUiin liityttiin, oli jäsenyyden yhtenä keskeisenä lähtökohtana, rakentaa maataloutemme kilpailukykyiselle pohjalle muun EUn kanssa. Kansainvälisen, myös Eun sisäisen kilpailun osalta tuottajahintojen ja EU-tukien tulee riittää.


    Säästö: vuositasolla yli 2 miljardia euroa.


 


Puoluerahoitus tulosvastuu-pohjalle


    Puolueitten toiminta rahoitetaan 100 - vuotiaan Suomen Parlamentaarisen Demokratian Tuki – rahaston toimesta ehdotukseni 8.3.2007 mukaisesti. Samoin periaattein toteutetaan myös yksittäisten ehdokkaiden vaalirahoitus. Puolueitten toiminnan kaikenlainen rahoittaminen muilla tavoilla kriminalisoidaan.


    Puoluerahoitukseksi luetaan kaikkinainen puolueen, sen jäsenyhdistysten, alueyhdistysten, paikallisyhdistysten, nuorisojärjestöjen, eläkeläisjärjestöjen, naisjärjestöjen, toimialajärjestöjen, ammattialajärjestöjen, kansan- ja kansalaisopistojen, maamiesseurojen tai työväenyhdistysten (vast.), sivistysjärjestöjen, niiden hallinnoimien hankkeiden tai EU-projektien, sosiaalisen virkistystoiminnan, urheiluseuratoiminnan, vammaisjärjestöjen, raittiusseurojen, jne. jne. unohtamatta puolueitten suoraan tai epäsuorasti hallinnoimaa liiketoimintaa esimerkiksi kylpylätoiminta, ravitsemustoiminta, majoitustoiminta jne. jne. Taulukauppa mukaan luettuna.


    Säästö: vuositasolla yli 5 miljardia euroa.


 


Puolueitten julkisrahoitteisten byrokratiasuojatyöpaikkojen poistaminen


    Pidemmällä aikavälillä puhdistetaan valtion, kunnan, kuntayhtymän, sairaanhoitopiirin jne. jne. virkamieskunnan päällikkö- ja asiantuntijatasoilta kaikki ns. poliittisin perustein valitut virkamiehet ja toimihenkilöt jotka eivät ole lisäarvoa tuottavassa palvelu- tai työtehtävässä.


    Säästö: vuositasolla yli 10 miljardia euroa.


       Säästöt yhteensä yli 17 miljardia euroa vuodessa.


 


Parhainta ehdotuksessa on, että maksumiehiksi joutuisivat ongelmien keskeisimmät aiheuttajat eli päätösten tekijät. Lisäksi säästöjen kohdistaminen näille sektoreille tervehdyttäisi kansantalouttamme ja poliittista järjestelmäämme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Säästöt alueille josta ne ovat tuottavuutta ja tuloksellisuutta vaarantamatta pienimmin mahdollisin ongelmin toteutettavissa, parantavat kansainvälistä kilpailukykyämme. Samalla ratkeaisivat tarpeet lisätä työperäistä maahanmuuttoa, koska vapautettujen resurssien työvoimareserviä olisi tarjolla noin 150 000 - 200 000 henkeä.”


 


PS.


Kiinnitän huomiota siihen, että kohdistamalla maksumiehet ehdottamallani tavalla teemme seuraavan 5 vuoden ajan ylijäämäisiä budjetteja ja erityisesti niiden toteutumia, tarvitsematta kajota valtionvarainministerin ajattelemaan 10 miljardin vuosittaiseen lisälainanottoon.


 


PPS.


Mutta jotenkin minusta tuntuu, että punavihreä vaalilakityöryhmä torpedoi tämänkin ehdotukseni.


Suomen kallein poliitikko?


Mauri se sitten osaa pitää itsestään ääntä. Nyt hän julkistaa kepun tappion syyt. Hänelle luonteenomaisella varmuudella hän näkee syyn aina jossain muualla, mutta ei itsessään. Itsetutkiskelulle saattaisi kuitenkin olla tilaa? Varsin hyvällä omallatunnolla uskallan väittää, että yksi kepunkin tappion suurimmista syistä oli juuri Maurin edustaman, moraalittomuuden tasolle kehittämä siltarumpupolitiikka. Kun puolueen nokkamiehet keskittyvät omien ja edustamansa puolueen etujen ajamiseen, kansakunnan yhteisten asioitten ajamisen sijasta, siinä vähitellen rapautuu itse kultakin usko puolueiden edustaman parlamentarismin järkevyyteen. Niin ja sitten tuli Kallin källi.

Kaksi vuotta sitten huhtikuussa kommentoin hänen ehdotustaan veronkorotusten kohdistamisesta seuraavasti:

”Viime laman maksumiehiksi joutuivat aivan tavalliset suomalaiset, yleensä pieni- tai korkeintaan keskituloiset työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät. Mauri Pekkarinen haluaa nyt, että kaikkein hyvätuloisimmat saadaan jollakin tavoin tämän tulevan laman maksajiksi.

Aloitehan on todella positiivinen, maksumiehet ja vastuuhenkilöt kun ovat hupeneva luonnonvara. Mutta kuten hän itse toteaa, kaikkein hyvätuloisimpien verojen korottamisen tietä ei valtio paljoa kostu. Mutta olisihan sillä se motivoiva vaikutus, jolla ”suuret massat” sitten saadaan suhtautumaan entistä positiivisemmin tuleviin veronkorotuksiin ja palvelutasojen leikkauksiin. (Ja se kai on tämän ehdotuksen keskeisin tarkoitus.) Ja jo ennen kuin sinne asti joudutaan ja jotta sinne asti ei taas jouduttaisi, teen kolme ehdotusta tämänkertaisiksi maksumiehiksi.”

Ja kun Maurin tämäkään ehdotus ei ilmeisesti Säätytalolle asti kanna, eikä sieltä ilmeisesti ainakaan viikkoon valkoista savua tupruttele, toistaisin silloisessa kirjoituksessa esittelemäni leikkauslistan.  

Kansallisista maataloustuista luopuminen (laajasti ottaen ja nimikkeestä riippumatta)

    Tarkoitan ylisummaan kaikkia niitä tukia, jotka maksetaan yli tason johon Eun kanssa neuvotellen on päästy, meidän EU-jäsenmaksua määriteltäessä. Toisin päin ilmaistuna, kaikki kansalliset maataloustuet lopetetaan. Kun EUiin liityttiin, oli jäsenyyden yhtenä keskeisenä lähtökohtana, rakentaa maataloutemme kilpailukykyiselle pohjalle muun EUn kanssa. Kansainvälisen, myös Eun sisäisen kilpailun osalta tuottajahintojen ja EU-tukien tulee riittää.

    Säästö: vuositasolla yli 2 miljardia euroa.


Puoluerahoitus tulosvastuupohjalle

    Puolueitten toiminta rahoitetaan 100 - vuotiaan Suomen Parlamentaarisen Demokratian Tuki – rahaston toimesta ehdotukseni 8.3.2007 mukaisesti. Samoin periaattein toteutetaan myös yksittäisten ehdokkaiden vaalirahoitus. Puolueitten toiminnan kaikenlainen rahoittaminen muilla tavoilla kriminalisoidaan.

    Puoluerahoitukseksi luetaan kaikkinainen puolueen, sen jäsenyhdistysten, alueyhdistysten, paikallisyhdistysten, nuorisojärjestöjen, eläkeläisjärjestöjen, naisjärjestöjen, toimialajärjestöjen, ammattialajärjestöjen, kansan- ja kansalaisopistojen, maamiesseurojen tai työväenyhdistysten (vast.), sivistysjärjestöjen, niiden hallinnoimien hankkeiden tai EU-projektien, sosiaalisen virkistystoiminnan, urheiluseuratoiminnan, vammaisjärjestöjen, raittiusseurojen, jne. jne. unohtamatta puolueitten suoraan tai epäsuorasti hallinnoimaa liiketoimintaa esimerkiksi kylpylätoiminta, ravitsemustoiminta, majoitustoiminta jne. jne. Taulukauppa mukaan luettuna.

    Säästö: vuositasolla yli 5 miljardia euroa.


Puolueitten julkisrahoitteisten byrokratiasuojatyöpaikkojen poistaminen

    Pidemmällä aikavälillä puhdistetaan valtion, kunnan, kuntayhtymän, sairaanhoitopiirin jne. jne. virkamieskunnan päällikkö- ja asiantuntijatasoilta kaikki ns. poliittisin perustein valitut virkamiehet ja toimihenkilöt jotka eivät ole lisäarvoa tuottavassa palvelu- tai työtehtävässä.

    Säästö: vuositasolla yli 10 miljardia euroa.
       Säästöt yhteensä yli 17 miljardia euroa vuodessa.


Parhainta ehdotuksessa on, että maksumiehiksi joutuisivat ongelmien keskeisimmät aiheuttajat eli päätösten tekijät. Lisäksi säästöjen kohdistaminen näille sektoreille tervehdyttäisi kansantalouttamme ja poliittista järjestelmäämme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Säästöt alueille josta ne ovat tuottavuutta ja tuloksellisuutta vaarantamatta pienimmin mahdollisin ongelmin toteutettavissa, parantavat kansainvälistä kilpailukykyämme. Samalla ratkeaisivat tarpeet lisätä työperäistä maahanmuuttoa, koska vapautettujen resurssien työvoimareserviä olisi tarjolla noin 150 000 - 200 000 henkeä.”


PS.

Kiinnitän huomiota siihen, että kohdistamalla maksumiehet ehdottamallani tavalla teemme seuraavan 5 vuoden ajan ylijäämäisiä budjetteja ja erityisesti niiden toteutumia, tarvitsematta kajota valtionvarainministerin ajattelemaan 10 miljardin vuosittaiseen lisälainanottoon.

PPS.

Mutta jotenkin minusta tuntuu, että punavihreä vaalilakityöryhmä torpedoi tämänkin ehdotukseni.

lauantai 28. toukokuuta 2011

Persut ovat aikamme Taistolaisia

Persut ovat valloittaneet median keskustelupalstat. Jokaisen uutisen kommentoinnin. Ja ottaneet siten aloitteen Ainoan Oikean Totuutensa julistamiseen. Ja alkaa olla yhä ilmeisempää, että me muut vain vaikenemme. Kuvittelemmeko todella, että olemalla hiljaa, kommentoimatta, väittelemättä he lopettavat tai peräti häviävät? Ei pelkoa.


Mutta jättämällä pelikentän avoimeksi syyllistymme samaan kuin vanhempamme ja varmasti osa meistäkin UKKn aikana. Heistä, kuten taistolaisista ennen heitä tulee aikakauden "ikoni". Ja kuten sen ajan eläneet,  "toisinajattelija" ainakin muistavat 1970-luku oli kansakunnan syvimmän suomettumisen aikaa. Ja miksi?  ?  ? Vain siksi, että todellinen enemmistö salli, oman mukavuudenhalunsa ja urakuvitelmiensa vuoksi sen tapahtua.


Ja elleivät "toisinajattelijat" tälläkään kerralla viitsi vaivautua, kyseessä on itsetuhoisen kansan geenivirhe.


 


 

Persut ovat aikamme Taistolaisia




Persut ovat valloittaneet median keskustelupalstat. Jokaisen uutisen kommentoinnin. Ja ottaneet siten aloitteen Ainoan Oikean Totuutensa julistamiseen. Ja alkaa olla yhä ilmeisempää, että me muut vain vaikenemme. Kuvittelemmeko todella, että olemalla hiljaa, kommentoimatta, väittelemättä he lopettavat tai peräti häviävät? Ei pelkoa.

Mutta jättämällä pelikentän avoimeksi syyllistymme samaan kuin vanhempamme ja varmasti osa meistäkin UKKn aikana. Heistä, kuten taistolaisista ennen heitä tulee aikakauden "ikoni". Ja kuten sen ajan eläneet,  "toisinajattelija" ainakin muistavat 1970-luku oli kansakunnan syvimmän suomettumisen aikaa. Ja miksi?  ?  ?

Vain siksi, että todellinen enemmistö salli, oman mukavuudenhalunsa ja urakuvitelmiensa vuoksi sen tapahtua.

Ja elleivät "toisinajattelijat" tälläkään kerralla viitsi vaivautua, kyseessä on itsetuhoisen kansan geenivirhe.




perjantai 27. toukokuuta 2011

Positiivista syrjintää ei ole olemassa

Iso meteli on, ja mielestäni aiheesta, noussut persujen "rasisminvastaisesta" julkilausumasta. Piti oikein lukea mitä siihen on kirjailtu. Ja hyvin oli kirjailtukin.


...


"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.


Vaadimme, että poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat suhtautuvat yhtäläisellä vakavuudella kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin, edustivat uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Kaikkinainen epäsymmetrisyys eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamien vääryyksien uutisoinnissa ja arvottamisessa lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan. 


Katsomme yksiselitteisesti, että julkisen vallan on kohdeltava jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana. Ketään ei pidä missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi".


... (lihavoinnit allekirjoittaneen.)


Tämän seurauksena Halla-aho päättelee, varmasti aivan oikein ja tuskin sattumalta, että väsäämänsä lausuma "tuomitsee positiivisen syrjinnän ja ruotsinkielisten kiintiöt."


Tyypillistä populistista demagogiaa, jolla yhteiskunnan kehitys ja inhimillisyyden vaatimukset jätetään ottamatta huomioon. Tällä perusteella vain vahvimmat ja voimakkaimmat omaavat elämisen oikeuden, kosk ne jotka päättävät katsovansa olevansa juuri vahvimpia ja voimakkaimpia. Tuomittakoon siis samalla veroprogressio, kaikki valtion ja EUn erityistuet syrjäkylien ylläpitämiseksi, vammaisten, vanhusten, lasten erityiskohtelu, toimeentulotuet, uskonnonopetus, kehitysvammaisten tuki, kerjäläiset kadulla, mustalaiset. juutalaiset, somalit, roomalaiskatoliset...  ...


Nimimerkki Zambak kiteyttää asiaa mm. näin: "Kannattaa muistaa, että positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on aina tosiasiallinen yhdenvertaisuus. Lähtötilanteessa jokin ihmisryhmä on heikommassa asemassa kuin muut esim. työmarkkinoilla. Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on "nostaa" tämä heikommassa asemassa oleva ryhmä samalle tasolle kuin muut, ei siis yli muiden. Lopputuloksena on siis tasa-arvo (tai siihen ainakin pyritään), vaikka paperilla saattaisi näyttää, että joitakin suositaan. Mielestäni tämä on hyvin perusteltua silloin, kun heikommassa asemassa oleva ryhmä todella ON heikommassa asemassa. Näin on aivan varmasti mm. maahanmuuttajien kohdalla.


Ruotsinkielisten kohdalla taas en olisi asiasta niin varma."


Ja nimimerkki Äitix4: "Koko sosiaaliturvamme ja hyvinvointimme perustuu siihen että pidämme huolta myös niistä joilla ei voimavarat riitä itse oikeuksiensa puolustaisen. Jalaton tarvitsee erityikohtelua päästäkseen ulos j liikkumaan esteettä, syntymätön lapsi erityiskohtelua tullakseen suojelluksi. Nuorten kesäsetelit eivät ole keneltäkään pois eikä maahanmuuttajien suomenkielen koulutus. Myös työttömille räätälöidään palveluja, joihin muilla ei ole asiaa.


Positiivista syrjintää ei ole olemassa. Sen nimi on inhimilisyys.


 


Jos Halla-aho käsittelytapa hyväksytään yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohdaksi, kyseessä ei ole tasa-arvon toteutuminen. Kyseessä on erilaisuuden kieltäminen. Kaikenlaisen erilaisuuden kieltäminen, minkä milloinkin. Ja sen, kuka on erilainen ja mikä on erilaista määräävät tämän maailman Halla-ahot ja, kun vanhat merkit paikkansa pitävät ne puolueet, joita he edustavat.


Miten taas tämäkin johtaa ajattelemaan Euroopan kehitystä 1930-luvulla? Ihmekö sitten, jos Eurooppa pelkää kansallissosialistisen populismin reinkarnaation alkavan juuri täältä Suomesta? Minkä pullon hengen Kehittyvien Maakuntien Suomi ja ne 41 "vastuullisten puolueitten" kansanedustajaa, joista osa vielä hallituksen ministereitä, päästivätkän vapaaksi?


 

torstai 26. toukokuuta 2011

Viimeistään kun euro kaatuu on kotipesä pantava kuntoon

Olen aikoinani ilmaissut mielenkiintoni siihen, minkälaista kepulointia kepun 8 vuotta jatkuneen hallintakauden jälkeen substanssiministeriöistä löytyy. Samoin kirjoitin jo kauan sitten Meidän 15 miljardin puoluetuesta. Nyt alkaa, ehkä vähitellen ja pikku hiljaa paljastua, että ainakin jälkimmäistä on syytä korjata. Korjauksen tarve on vaivaiset 450 miljoonaa. Kas näin se käy:


"Kuittaat pari mrd euroa ARVONLISÄVEROTTOMIKSI säädettyjä yritystukia ( eli kansallisia maataloustukia ) ja ostettusi niillä (lähes mitä tahansa)) arvonlisäverollisia tuotteita ja palvelua saat 23 % arvolisäveronpalautuksen eli n. 450 milj. euroa.

Syntyisikö jakovaraa jos puolet napataan pois ja loppu maksetaan arvonlisäverollisina ?

Veikkaus on, että olennaista selitysta tulee lähitulevaisuuden ajan tuutin täydeltä MMM suunnalta."


Mauri Pekkarista ja Sirkka-Liisa Anttilaa kompaten; lakia on noudatettu. Tässä vasta ensimmäinen. Jään odottamaan lisää.


 

Euron pelastaminen ei mahdollista

Vain nopea kehittyminen liittovaltioksi saattaisi pelastaa euron. Näin täräyttää Ålandsbankenin johtaja Stefan Törnqvist, Talouselämän mukaan.  Hänkään ei kuitenkaan usko tämän keinon tulevan käyttöön. Mahdoton mikä mahdoton. Ainakin ensimmäisestä olen hänen kanssaan samaa mieltä.


Hänen mielestään Euroopan velkakriisistä on vain kaksi varmaa tietoa: Ensimmäinen on se, että markkinat eivät luota tippaakaan siihen tapaan, jolla Eurooppa on hoitanut velkakriisiä. Toinen on se, että kukaan ei tiedä, milloin ja miten kriisi päättyy. Ei taida Rehnille sittenkään tulla sulkaa hattuun tästä pestistä? Olisivatko eurobondit edes auttaneet? Mutta nekin olivat mahdottomia.


Enkä enää oikein jaksa uskoa, että edes pikainen liittovaltiokehitys auttaisi pelastamaan euron. Sekään kun ei poista euron ilmeistä systeemivirhettä, valitettavasti. Aivan ilmeisesti jokainen euromaa kärsii jo omasta demokratiavajeestaan. Miten ihmeessä voisimme kuvitella, ettei Euro-liittovaltio kärsisi samasta? Se taas hajoittaisi liittovaltion välittömästi. Tai oikeammin estäisi sen syntymisen. Toisaalta Pohjois-Amerikan Yhdysvallatkin syntyi vasta kansalaissodan jälkeen.


Mutta sitä asiaa ei varmasti tarvitse testata. Hyppäämme siis takaisin allikkoon. Ei enää senttiäkään yhteiseen eurooppalaiseen tulevaisuuteen.


 


 

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Jyrki-boy, oi Jyrki-boy...

 


Kun hallitusneuvottelija julkistaa, ettei kukaan neuvottelijoista ole lähdössä, 0 0 0 . . . olisi ulkopuolisten korkea aika vetää johtopäätöksiä. Ties mistä.

Radiohiljaisuus ennen hyökkäystä

Demareiden opettajan mielestä radiohiljaisuudella rakennetaan luottamusta. Kenen luottamusta kehen? Sodassa radiohiljaisuuden tarkoituksena on estää vastapuolen mahdollisuus varautua tulevaan hyökkäykseen. Kuka on nyt hyökkäämässä ja kenen kimppuun?


Pohjoismainen demokratia on ylpeillyt avoimmuudellaaan. Ja samalla puolueet ovat jälleen ottaneet käyttöönsä  kabinettipolitiikan vanhat aseet - keskeneräisistä asioista ei puhuta, valmisteluista vaietaan. Näin on korostetusti toimittu viimeistään jo Matti Vanhasen II alusta. "Keskustelu" sallitaan, vasta kun eliitti on asioista keskenään sopinut ja omista intresseistään huolehtinut. Keskustelu sallittaisi ilmeisesti sitten kun eliitti ei ole suostuvainen enää pilkkuakaan muuttamaan, eli sitten kun keskustelusta ei ole enää mitään hyötyä.


Virkamiesvalmistelun osalta lähestymistavan voi osin vielä hyväksyä. mutta ei politiikan. Politiikka on kansalaisten yleisten ja yhteisten asioiden hoitamista. Demokratia toteutuu tehtävissä arvovalinnoissa. Niistä on kansalaisten syytä keskustella. Varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa ideologioilla ei enää ole eroa ja neuvottelijoiden kiinnostuksen kohteena voivat olla vai omien etujen turvaaminen ja tekosyiden valmistaminen omille kannattajille, miksi "hallituksessa oleminen edellyttää kompromisseja".


Kun arvovalinnat on lyöty lukkoon, esimerkiksi juuri hallitusohjelmassa, niitten muodostaman pakkopaidan taakse on aivan liian helppoa piilottautua ja omaa tekemättömyyttään selitellä. Kuten on on nähty.


Alustavina vastauksina esittämiini kysymyksiin. Kun luottamusta kansalaisiin ei tarvita, eikä kansalaisten luottamuksella ole enää väliä - kyllä ne seuraaviinkin vaaleihin osallistuvat:



  • luottamusta rakennetaan tulevien hallituspuolueiden välille.

  • hyökkäys tapahtuu kansalaisten kukkarolle ja kansalaisten palveluihin.

  • puolueiden omat edut on turvattu radiohiljaisuuden aikana



tiistai 24. toukokuuta 2011

Pannaan vanhukset vankilaan ja rikolliset vanhainkotiin.


Hyvä ystävä, 70+ viettää kesäänsä Espanjassa, mutta tietäessään palaavansa muuttolintujen täältä lähtiessä, ei vanhusten tilanne Suomessa ole hänelle yhdentekevä. Ja kun vielä sähköpostikin toimii. Nyt hän peräänkuuluttaa uutta otetta sosialitoimeen. Tässä siis aloite Säätytalolle, positiivinen ehdotus osaksi hallitusohjelmaa. Pannaan vanhukset vankilaan ja rikolliset vanhainkotiin. Sen avulla me hoitaisimme muutamankin asian kuntoon.


Vanhusten tilanne ehdotuksen toteuduttua:



  • Vanhuksilla olisi mahdollisuus päästä suihkuun, osallistua harrastuksiin ja päästä ulkoilemaan.

  • Heidän terveydestään huolehdittaisiin, myös heidän hampaistaan.

  • Heidän apuvälineistään huolehdittaisiin.

  • He saisivat rahaa sen sijaan, että heidän olisi maksettava hoidostaan ja asumisestaan.

  • He olisivat jatkuvan videovalvonnan alaisia niin, että he saisivat välittömästi apua, jos he kaatuisivat tai tarvitsivat muuta avustamista. 

  • Vuodevaatteet pestäisiin kahdesti viikossa ja kaikki vaatteet silitettäisiin ja toimitettaisiin heille.

  • Vartija tarkistaisi heidän tilanteensa kahdenkymmenen minuutin välein.

  • Kaikki ateriat ja välipalat tuotaisiin heille huoneisiin.

  • He voisivat ottaa vierailevia perheenjäseniä vastaan sitä varten erikseen varatuissa tiloissa.

  • Heillä olisi mahdollisuus käyttää kirjastoa, kuntosalia, hengellistä neuvontaa, uimahallia ja koulutustyöpajoja, ja heillä olisi vapaa pääsy konsertteihin, joita järjestävät kansallisesti kuuluisat artistit.

  • Yksinkertainen vaatetus - kengät, aamutossut, yöpuku - olisivat ilmaisia ja niitä saisi pyytämällä.

  • Kaikilla olisi turvalliset yksityishuoneet ja mahdollisuus ulkoilla pihamaalla ja puutarhassa.

  • Jokaisella olisi tietokone, väritelevisio, puhelin ja radio omassa huoneessaan ilman mitään erityiskorvausta. Heille voisi soittaa päivittäin.

  • Olisi johtokunta, jolle voisi toimittaa valitukset ja ihmisoikeusjärjestöt, jotka taistelisivat heidän oikeuksiensa puolesta.

  • Vartijat noudattaisivat tiukkoja sääntöjä, ja asukkailla olisi käytettävänään lakimiehiä turvaamaan heidät väärinkäytöksiltä ja laiminlyönneiltä aivan ilmaiseksi.


 


Rikollisten tilanne olisi seuraava:



  • He saisivat kylmää ruokaa.

  • Heidät pidettäisiin yksin huoneissaan.

  • Vaipat vaihdetaan kun muistetaan.

  • He pääsisivät kerran viikossa suihkuun.

  • He asuisivat pienissä huoneissa, joista heidän pitäisi maksaa pari kolme tuhatta euroa kuukaudessa.

  • Heillä ei olisi mitään toivoa päästä koskaan ulos.


 


Eikö tunnukin oikeudenmukaiselta!?! 


Mikäli tunnet, että tässä on järjen hiven, niin välitä asiaa eteenpäin ja huolehdi että olet talkoissa mukana hoitamassa vanhustemme asiat kuntoon!


Ja kun näin oikein pyydetään, mikä ettei.