sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Opintomatka sananvapauteen

Opintomatkaa on tehty. Sananvapauteen.

On ollut mielenkiintoista havaita, mikä meidän suomalaisten käsitys sananvapaudesta ja sen merkityksestä on. Suuri osa mediasta kun on ottanut itselleen jonkinlaisen yhteiskunnallisen keskustelun portinvartijan roolin. Ja jopa Julkisen Sanan Neuvoston uusi puheenjohtaja yrittää suitsia mm. nimimerkkikirjoittelun.

Kansalaiskeskustelua ei aivan ilmeisestikään haluta? Eikä sitä ainakaan haluta edistää. Kaikille avoimia, toimivia blogialustoja on harvassa. Keskusteluareenoja, joissa voi lähinnä kommentoida uutisia tai toimituksen blogeja on vähän enemmän. Suurin osa ei näytä sallivan vuorovaikutteista keskustelua, ainakaan nettiversioissaan, lainkaan. Eräät eivät ole kiinnostuneita edes lukijapalautteesta.

Valitettavan usein, varsinkin vaalien kiihottamassa tunnelmassa, jopa laatulehtien keskustelufoorumit täyttyvät itsetehostajista ja/tai omaan Ainoaan Oikeaan Totuuteensa ripustautuneista. Kuten kaikissa keskusteluissa, parin kommentin tai kommenttivuoroparin jälkeen edetään helposti alueelle, joka ei enää millään tavalla liity itse otsikkoon. Mutta sellaisiahan keskustelut ovat.

Ja valitettavan usein erityisesti näillä areenoilla näkee henkilökohtaisuuksia, loukkauksia, räävitöntä kieltä, kiroilua, täydellistä asiattomuutta ja minkäänlaisiin käytöstapoihin sopeutumattomuutta. Ja helppoahan moinen on, jos oma sessio koostuu muutamasta kommentista ja nekin nimimerkin suojassa tai merkinnällä “vieras (kirjoittautumaton)”. Ei ihme jos nimimerkin takaa kirjoittamista yritetään poistaa. Mutta menisikö samalla sananvapaus?

Ihmettelen, että maassamme mielipiteitä pitäisi saada esittää vain omalla nimellä ja ehkä vielä kuvallakin varmennettuna? Varsinkin näin pienessä maassa. Ei ihme, että meillä ei mistään asiasta asiallista, kehittävää ja rakentavaa keskustelua helpolla synny. Osa keskustelijoista haluaa olla esillä. Heille sillä, että heidän nimensä, on tekstin alla on tärkeää. Ja jos esimerkiksi poliitikoksi aikovat kuvakaan ei haittaisi. Ja heille se sallittakoon.

Mutta meitä, jotka eivät toivo, että jokainen vastaantulija tietäisi mielipiteeni juuri tästä tai tuosta asiasta, on paljon enemmän. Siis meitä, jotka eivät aio eivätkä ryhdy poliitikoksi. Ja kai meilläkin pitäisi olla oikeus tuoda esille mielipiteemme? Tarvitsematta ajatella, että jokainen vastaantulija tuntee ajatukseni pääministerin uudesta tyttöystävästä,  kantani Nato-jäsenyyteen, vakaan uskoni poliitikkojen johtajuuden olemukseen, virkamiesten osaamisen ja moraalin luokattomuuteen jne. jne. Sillä täytyy muistaa, että

Meillähän tärkeää ei ole mitä sanotaan vaan kuka sanoo.

Esimerkiksi jos Raimo Sailas sanoo, että innovaatioyliopisto perustetaan hallinnollisin laatikkoleikein ja valtion sadoilla lisämiljoonilla, jotka eivät ole mistään pois, kaikki tietävät, että se perustetaan. Täysin siitä riippumatta mitä kuka tahansa asiassa sen jälkeen esittää. Ja kukaan, jonka leipä tai edistyminen on Sailaksesta tai sen kavereista kiinni, ei uskalla omalla nimellään asiasta eriävää mielipidettä esittää. Siis jos aikoo täällä edelleen jatkaa.

Mutta eihän nimimerkki sinänsä poista vastuullisuutta. Vastuullisuus poistuu sen vuoksi, että persoonasi jää omien lyhyiden, mihinkään ankkuroimattomien herjojesi taakse. Ei sitä kukaan kauan jaksa. Ainakaan blogilla, päivästä päivään tai vuodesta vuoteen toistaa. Ja jos jaksaa, sitä ei ainakaan jaksa ulkopuolinen seurata. Ja jos jaksaa on syytä miettiä, oliko ehkä sittenkin niin, että jutulla olisi alunperinkin ollut olemassa olemisen oikeutus.

Tämä typeryys alkoi joskus 1970-luvulla, kun UKK tai hänen perässähiihtäjänsä eivät sietäneet, että Kekkosta ja hänen kavereitaan arvosteltaisi nimimerkin suojista. Toisaalta jos arvostelit julkisesti, nimelläsi UKK ja kaverit kyllä panivat myllykirjeet liikkeelle ja mahdollisuuksillesi topin. Kaikille. Näin luotiin valtaa ja voimaa ja henkilökulttia, suomettumista ja rajoittunutta yhdensuuntaistettua keskivertoajattelua.

Ja se vaikuttaa edelleen.

Se on viime päivinä tullut korostuneesti selväksi. Sillä, täällä sitä nyt nimittäin ollaan. Kauppalehdessä.

PS.

Näin kirjoitin 15.11.2008 17.23 jouduttuani toteamaan, että Uuden Suomen ja minun käsitykset sananvapaudesta ja erityisesti nimimerkkikirjoittelusta eivät olleet yhteneväisiä. Tänään sama tapahtui jälleen kerran ja samassa asiassa. Kun ei julkaisusta ole edes vallan vahtikoiraksi, se voisi mielestäni myös jättää portinvartijan hommat käytettäväksi niihin tilanteisiin, kun kirjoittelu on asiatonta. Sitä tuskin on se, että rinnastaa salaisen äänestyksen, nimimerkkikirjoittamisten oikeutuksen, median oikeuden lähdesuojaan demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksiin.

38 kommenttia:

GranpaIgor kirjoitti...

Tärkeään asiaan puutuit. Luin ilahtuneena arviotasi median itselleen ottamasta yhteiskunnallisen keskustelun portinvartijan roolista.

Tuo portinvartijan rooli on joskus verhottu nimikkeen "uutiskynnys" taakse mutta liian usein seulotaan esimerkiksi yleisön kirjoituksista poliittisesti epäkorrektit.

Tai sitten ihan raakaa sensuuria tai vallankäyttöä. MInusta suorastaan huvittavaa oli vastikään RKP:n puheenjohtaja Wallinin eräälle ruotsinkieliselle toimittajalle asettama porttikielto. Mutta kun toimittajat ovat hekin aika herkkahipiäistä väkeä näytti hyvin nopeasti että koko toimittajakunta nousee takajaloilleen. Näun tuo toimittajan porttikielto piti hiljaisin äänin kumota aivan kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Vaatimalla oikeaa nimeä julkaistavaksi jokaisen yleisöltä tulevan kirjoituksen alle estetään hyvin asiantuntijoiden osallistuminen julkiseen keskusteluun.

Joskus tuntuu että se saattaa olla tarkoituskin. SIlti kuitenkin lehdistö laajasti vaatii oikeuttaan lähdesuojaan. Puretaan tuolla samalla verukkeella koko lähdesuoja. Tällä turvaantuu että yhteiskunnassamme on entistä vähemmän ns whistleblowereita. Vastaa ehkä parhaiten sanaa ilmiantaja vaikka sillä Suomessa on mielestäni kielteisenä sivumerkityksenä myös "oman pesän likaaja".

Mutta perinteisen median mahdollisuus toimia portinvartijana, käyttäisin jopa ilmaisua vallanpitäjien sensoreina, alkaa olla loppumassa. Uudet sähköiset mediat ja julkaisutavat elävät, kasvavat ja voivat hyvin.

Hyvä esimerkki on torniolaisen mediaopettajan Facebookin käynnistämä kansanliike "Jos Lapin Kulta lähtee Torniosta, en enää osta Lapparia". Ryhmään ilmoittautui kannattajaksi 11000 ihmistä yhdessä viikossa. Nyt on allekirjoittajia jo 13000 henkeä - ei mikään vähäpätöinen ihmisjoukko. Tuolla määrällä voisi jo reilusti perustaa puolueen, saada oma kansanedustaja ja hiukan lisää niin voitaisiin perustaa valitsijayhdistys oman presidenttiehdokkaan asettamiseksi.

hakki47 kirjoitti...

IsoIgor

Joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Ei 13 000 äänestäjää tuo kenellekään kansanedustajapaikkaa, vaikka puolueen sillä saisikin aikaan. Viime eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden perusteella minimi millä Eduskuntaan saa ketään on runsaat 80.000 ääntä. Siis ellei Tarastin ryhmän aikoinaan lanseeraamaa 3 % äänikynnyksestä ole luovuttu. Ja tuskinpa on. (Eivät ymmärrä kolme suurta edes omaa etuaan.)

"Uudet sähköiset mediat ja julkaisutavat elävät, kasvavat ja voivat hyvin." Jo Kiina on osoittanut kuinka helppo on sulkea kriittisiä suita. Suomessakin Kepu, Kokikset ja Demarit varmasti mielellään hoitavat asian "käden käänteellä." Ja on aivan turhaa kuvitella, ettei sellainen meillä olisi mahdollista. Lait ovat säädettävissä uskomattoman nopeasti kun isoilla on tarve. Ja ainoastaan heillä saattaa olla tarve.

The Untouchables. Muistatko? Nuo kolme ovat jo itsensä siihen kastiin ylentäneet. Ainoa joka enää voi auttaa on JOKU MUU.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki,

Sananvapaus hyokkaysmuodossa, jollaisena se valitettavasti melkein poikkeuksetta esiintyy, ei koskaan voi luoda tilannette jossa mielipide, tulipa se kenen suusta tahansa, nahtaisiin muuna kuin juuri mielipiteena.

Mielipiteet eivat ole muuta kuin heijastuma meidan omista reaktioista johonkin asiaan. Kuvia joiden rakentaja voi nahda ja tulkita ainoastaan oman taustansa mukaisesti. Kuten olet taysin tietoinen, tausta vaihtelee meidan jokaisen kesken, tuhansista vaikutteista ja kokemuksista koostuneena, ristiriitaisena pakettina, jonka puitteissa--ainoastaan-- voimme tulla lukemattomiin mielipidejohtopaatoksiin.

Nama johtopaatokset, mielipiteiden muodossa, eivat voi nahda asioita muuten kuin sen itsensa luomassa "valossa". Kuten tiedat, tuo "valo" ei ole kelvollinen nakemaan omaa heijastustaan pitemmalle ja siksi sen ulottuvaisuus on aina rajoitettu. Mielipiteet, teknologista lukuunottamatta, ovat haihattelua cyberspacissa, eika sita voi tuoda todelliseen, aineelliseen mailmaan, silla mielipiteilta puuttuu todellisuuden elementti ja ilman sita, mielipiteita ei voi yhdistaa.

Kaikki yhdistelmat, uskonnolliset, poliittiset ja kaupalliset ovat karjistyneet siihen pisteeseen, etta niiden vieminen pitemmalle on melkein mahdottomuus ilman kasitteiden sortumista omiin vahapatoisuuksiin, ilmassa roikkuviin utopioihin, ottaen useimmiten mukaansa niiden rakentajat.

hakki47 kirjoitti...

Karl,

Meillä ainoastaan mielipiteet voivat viedä kehitystä eteenpäin. Tai edes mihinkään suuntaan. Mielipiteen tai oikeammin mielipiteitten voima, eivät tosiasiat sellaisenaan. Tosiasia vain on. Valossa tai valotta.

Samuli kirjoitti...

Kun sanoja on yhdistettävä sanomaan häviää sananvapaus!
Tämä väittämä saattaa tuntua oudolta aikamme Suomessa.
Tosin ne, jotka haluavat muistaa tietävät, ettei aikaakaan kun tässä maassa kyyditettiin vähintäinkin kuulusteluihin "väärien" mielipiteitten vuoksi.
Sitäpaitsi omalla nimellä kirjoittaminen voidaan tulkita ilmaiseksi mainokseksi niille ihmisille, jotka tarvitsevat myötätuntoa menestykselleen. Totuuden tai oikeamielisyyden kannalta juuri tälläiset kirjoittajat ja kirjoitukset ovat kaikkein arveluttavimpia. Oman nimen peittäminen on oleellista nimenomaan TÄRKEÄN sanottavan yhteydessä.
Sana on vapaa jos se voidaan vapauttaa sanojastaan. Joissakin tapauksissa se olisi syytä tehdä siksi ettei sanomasta synny manipulaatiota. Vaalin tuokinassa nimellään esiintyvä ehdokas lupaa täysin mahdottomia asioitta äänestäjille. Jos se on mahdollista sanan vapauden nimissä niin pitäisi huomata, että kuvaan saattaa astua petos.
Politiikka ja siinä eteneminen perustuu pitkälti petokseen. Tietoisesti annetuihi katteettomiin lupauksiin.
Puhuttaessa sananvapauden rajoituksista pitäisi aihetta lähestyä nimenomaan tästä näkökulmasta. Keskusteltaessa sananvapaudesta pitäisi ennemminkin pohtia sitä voidaanko oman nimenkään suojissa antaa julki väärää tietoa kuin voidaanko oikee tietoa jakaa ilman jakajan omaa nimeä.

GranpaIgor kirjoitti...

Hakki,

Tarkoitukseni ei ollut väittää että perustamalla kokonaan uusi puolue saataisiin sen piiristä 13000 äänella heti oma kansanedustaja. Ei saada. Kyllä minäkin vaalimatematiikkaa tunnen. Vaikka ei meillä vielä 2011 ole mitään esittämääsi äänikynnystäkään tietääkseni.

Mutta että 13000 on sen verran iso joukko että suurissa puolueissa sellaisia äänimääriäå saavat vain todelliset ääniharavat. Että edustaa se lukumääränä sen verran suurta joukkovoimaa.

Tässä sananvapausyhteydessä suosittelen lukemaan Jukka Hankamäen blogissaan lokakuussa julkaisemat kolme minun mieleståäni erinomaista kirjoitusta sananvapaudesta
http://jukkahankamaki.blogspot.com/

hakki47 kirjoitti...

Samuli

"Politiikka ja siinä eteneminen perustuu pitkälti petokseen. Tietoisesti annetuihin katteettomiin lupauksiin." Tuosta pidän. Ja samaa mieltä olen.

Kun Verohallituksen ex-pääjohtaja Mikko Laaksonen aikoinaan määritteli jokaisen yrittäjän potentiaaliseksi rikolliseksi, sinä toteat jokaisen poliitikon kelpoiseksi tuomittavaksi syytteenä petokseen ryhtymisestä raskauttavien asianhaarain vallitessa.

.

hakki47 kirjoitti...

IsoIgor

En luullutkaan sinun sitä tarkoittavan. Mutta 3 % äänikynnys on niin suuri, että se käytännössä sementoi nykyisten esunkuntapuolueiden eliitin vallan. Ainoa uusiutumisen mahdollisuus on käytännössä siinä, että nykyisistä joku putoaa. Ja niin tulee ainakin kahdelle ennemmin tai myöhemmin käymään.

Tässä yksi syy kirjoittaa äänestyslippuun seuraavissakin vaaleissa JOKU MUU.

Tobe kirjoitti...

Olen odottanut että maassamme aloitettaisiin seuraavaksi totuuden puhumisen aika.
Kun kuuntelee Oras Tynkkystä niin vain hän tietää että Suomi ei tarvitse ydinvoimaa ja kanta pitää.Hänellä on tieto minkä mukaan elintasomme senkun nousee kun energiaa on vähemmän ja se on kallimpaa.Hohhoijaa.Kuulemma tutkittu juttu.Saisi sitten kertoa kuka tutki.
Paula Lehtomäki vääntää turpeen taas merkittäväksi kotimaiseksi energianlähteeksi ja välttämättömäksi jopa puunpoltolle.Tutkittu juttu että turve uusiutuu tuhannessa vuodessa ja vaikka päästöt pahempia kuin kivihiilessä niin omien kannattajien lauluja laulaa.
Onko politikkka todella jatkuvaa valehtelua ja omien etujen ajamista?Onko aivan tottaa että totuuksia on joka asiassa kymmeniä.
Miksi SDP on hiljaa esim energiaasioissa? Mikä on esim ydinvoimakanta? Onko halua valtaan suurempi kuin kansan etu?Nyt ei tarvita uutta puoluetta vaan totuudenpuhumisen aika.Millä maa elää jatkossa? Mikä on esim halvan energian merkitys sille? Puuhastelijat pois ja hardware kuntoon.Kalastellaan sitten vapaa ajalla...ei eduskunnassa.

hakki47 kirjoitti...

OrNot

Taitaa olla maassa muutamakin totuus? Yksi maalla, toinen kaupungissa. Yksi oikealla, toinen vasemmalla. Yksi sinun, toinen minun. Totuudet tulevat ja menevät. Mutta tekemisen osaaminen ja tahto puuttuu. Ja varsinkin motiivi.

Politiikka = etujärjestö.

Veikko kirjoitti...

Keskustelun sananvapaudesta voisi kieyttää ja yksinkertaistaa niin, että nimimerkillä esitettävää yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa ei julkaista, mutta mitä tahansa paskaa saa puhua ja kirjoittaa jos muistaa mainita nimensä.
No, vastuullisuushan siinä tietysti selviää, mutta kun vastuuta ei tarvitse kantaa, vaikka toisikin nimensä esille.
Oiskohan niin, että nimimerkillä annettu palohälytys ei aiheuta toimenpiteitä, mutta kenen tahansa nimellä annettu saa palokunnan liikkeelle?

hakki47 kirjoitti...

Veikko

"mitä tahansa paskaa saa puhua ja kirjoittaa jos muistaa mainita nimensä." Ja tämä kaikki vain siksi, että tarvittaessa löydetään yhteinen sylkykuppi. Ja saadaan leimakirves heilumaan. Maan Tapa on Kepulimaan Tapa.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki, Sanoessasi "opintomatka on tehty" antaa kuvan ettet jatka opintojasi. Sanottakoon tahan, etta Sinulla on viela paljon oppimisen mahdollisuuksia, joten ala sulje ovea joka ei ole viela taysin avoin.

Mielipiteet voivat ja vievat kehitysta teknillisessa mielessa, mika on selkeasti nahtavissa. Silloin kun mielipiteet esiintyvat psykologisella tasolla, kuten jo aikaisemmin toin esille politiikan ja uskomusten suhteen, "kehitys" ei ole mahdollista, minka parhaiten todistaa puolueiden eripuraisuus.

Jos asiat, mielipiteet nahdaan sellaisinaan, eika kuka on oikeassa, vaan mika on oikein, eihan puoluepolitiikkaa olisi olemassakaan, olisi vain ihmisia etsimassa ratkaisuja, tentatively, yhdessa kaikkiin kysymyksiin. Tuo voi nayttaa utopistiselta, mutta vain mielipiteiden utopisteille, silla he eivat ela materiaalin mailmassa, ainoa minka mahdollisesti voimme tuntea ja on kasinkosketeltavissa ja jonka puitteissa kaikki tuntemamme elama voi vain esiintya.

"Mielipiteen voima" on poikkeuksetta tyrannien tyovaline johon samaan ryhmaan kuuluu ns. Demokratia. Ero on vain, etta yksilon tyranniasta on tehty ryhmittymien tyranniaa, vastakkaisten mielipiteiden murtajia, joka kaikkialla rakentuu samalle pohjalle---mielipide, opinion, non- tangible, non-material. Ns. sananvapaus on pelkka areena, Don Quixote'en taistelukentta, ei kuten aikaisemmin ihmisten ja tuulimyllyjen kesken, vaan tuulimylly tuulimyllya vastaan, ei nimellaan esiintyva, tuntematon.

hakki47 kirjoitti...

Karl

Jotenkin minusta tuntuu, että rinnastamalla salaisen äänestyksen, nimimerkkikirjoittamisten oikeutuksen, median oikeuden lähdesuojaan demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksiin saan aina aika-ajoin aiheen asiaan palata ja uudelleen tutustua. Ainahan löytyy jostain joku tylsä poliitikko tai hänen opetuslapsensa, kaventamaan kansalaisten perusoikeuksia.

Rami kirjoitti...

Jos haluaa, että sanomisillaan on mitään painoarvo, niin on itsestään selvää, että nimi siinä alla seisoo. Mutta jos näillä foorumeilla muuten vaan heitää läppää, niin on yhdentekevää minkä nimimerkin takaa sitä antaa tulla. Mutta kuka todella vaikuttaa haluaa, niin siihen on mielestäni karkeasti vain kolme vaihtoetoa: Perinteinen puoluepolitiikka, parikaadeille nousu tai tämä hiljainen vaikuttaja, E.Ahon lanseeraama Siperia, joka on tässä pyytämättä on jo tehnyt työtä 2-3 vuotta ja parhaiten sen työn tulokset alkaa näkymään, kun valtion velanottokyky on 0. Luulenpa että mielipide ilmasto on silloin otollisempi hyville ideolle.
Turpeesta puheenollen; suomen turve varannoissa on energiaa n. viisi kertaa pohjanmeren öljyvarannot. Veikkaukseni on, että ken parikymmentä vuotta elää niin tulee näkemään sen olevan meidän elinmahdollisuuksien yksi kulmakivi.
Yhtenä pelastuksena tähän ahdinkoon jossa elämme ja joka tällä menolla vain syvenee, heittäisin yksinkertaisen osa ratkaisun, kun vain kateudelta kykenemme anamme yrittäjille ja heiksi alkaville, niin suvereeniset verotusedut, että sitä ei voi vastustaa. T. Raimo Sillanpää Meidän kesken Rami

hakki47 kirjoitti...

Raimo Sillanpää

Ilmeisesti haluat vaikuttaa. Ihmiseltä, jonka mielestä vain "auktoriteetit" ja "asiantuntijat" ilmaisevat merkityksellisiä ajatuksia, jää saamatta aika paljon. Ajatuksia.

Mutta olen kanssasi myös eri mieltä esittämistäsi kolmesta tavasta. Perinteinen puoluepolitiikka on konkurssissa. Meillä se suunta kesti noin 100 vuotta. Mikä on seuraava "systeemi" jää nähtäväksi. Barrikadeista en koskaan ole ollut kiinnostunut ja tässä iässä jätän ne joka tapauksessa nuoremmille. Siperian lakeus kieltämättä on suuri ja opettavainen, mutta ei enää onneksi osa kotimaatamme.

Tobe kirjoitti...

Maailma muuttuu, mutta sananvapaus tarkoittaa jatkossakin kahta asiaa.1.Kaikkien oikeutta sanoa sanottavansa 2.Muiden kiinnostusta kuunnella tuo mielipide. Sananvapaus ei ole valtaa muiden yli vaan useimmiten yksittäinen oikeus vailla vaikutusta.Luulenpa että minullakin olisi ainesta muistella menneitä kiinnostavasti, mutta vain Lipposella on markkinat kirjoittaa asiasta.Toisen sanalla on enemmän arvoa kuin toisten. Kuvalla tai ilman .Omalla nimellä tai nimimerkillä.Nämä blogit eivät luo lukijakuntaa vaan lisää kirjoittajia.Yleisöä ei ole on vain kirjoittajia.Andy Warholin visio toteutuu.Meistä jokainen saa oman 15 minuuttiaan julkisuuden valokeilassa....sitä odotellessa.

hakki47 kirjoitti...

OrNot

"Nämä blogit eivät luo lukijakuntaa vaan lisää kirjoittajia. Yleisöä ei ole, on vain kirjoittajia." Kuulostaa todella viisaalta. Voisitko paljastaa vähän lisää?

fundeeraaja kirjoitti...

Rami
Mitä merkitystä sananvapauden kannalta on sanojan nimellä ellei sitten pelkällä nimellä ole painoarvo ja sanoma pelkkää puppua.Tuo on tyypillistä pinnallisuutta sanan vapaudessa. Jos HÄN sanoo mitä tahansa niin se on oikein ja totta. Jos taas hän sanoo nimimerkillä niin sanomisella ei ole mitään merkitystä. Ihmeellistä ymmärtämättömyyttä. Se mitä sanotaan on oleellista. Sanojalla ei ole mitään merkitystä muille kuin auktoriteettiuskollisille perässähiihtäjille.
Hakki 47
Olet oikeassa. Kokemusta on politiikan puolelta siitä, ettei rivitoopen juttuja ota kukaan vakavasti, mutta jos kuiskaa sen oikeaan korvaan ja korva julistaa sen "kansalle" niin jopa tulee asialle tärkeyttä lainmuutoksia myöten. Hyvä kun on edes vapaus kuiskata isoon korvaan. Asioihin VOI vaikuttaa löytämällä oikean tavan tuoda se esille vaikka käyttäisi naapurin vaarin nimeä.

hakki47 kirjoitti...

fundeeraaja

Asia on juuri niin kuin kuvaat. Meillä tunnutaan väheksyvän vastaanottajan kykyä ajatella ja halutaan korvata se sillä sanojan kuvitellulla asiantuntemuksella tai viisaudella. Väheksymme siis itseämme.

Rami kirjoitti...

Minusta on käsittämätöntä tämä nimen vähättely, kautta pelkuruus oman nimen esille tuomisesta. Ei se oman nimen käyttö merkitse pyrkyryytä johonkin. Eiköhän näiden nimien synnylle ole ollut ihan käytännön läheinen tarve. Nimi se on nimimerkkikin. Mutta eiköhän se oikea nimen käyttö syvennä keskustelun vuorovaikutusta ja tuo lisää vastuullisuutta kommunikointiin. t. Rami

hakki47 kirjoitti...

Rami

Oikein. "Nimi se on nimimerkkikin". Joissakin tilanteissa, ehkä suuressakin osassa(?) nimi saattaa olla jopa painolasti itse viestille. Kommunikoinnin vastuullisuus riippuu aina sekä viestijästä että vastapuolesta. Vastuullisuus on tahdon asia, ei nimi eikä nimimerkki.

fundeeraaja kirjoitti...

Mielestäni oma nimi kirjoituksessa osoittaa sen, että kirjoittaja on narsistinen tai, että hänellä on jotain hyötyä siitä, että sanoma osataan sitoa nimeen tekstin alla. Olen kirjoitellut useita artikkeleja ja puheita politiikoille ja voitte olla varmoja, että ovat olleet kiitollisia. Jotakin pientä olen saanut itsekin. Tiedän kokemuksesta, että politiikoille tehdään julkisuutta muitten esiintuomilla asioilla ja teksteillä, joten näissä tapauksissa nimi kirjoitusten alla on periaatteessa nimimerkki. Pelkuruus on uusi ilmaisu nimimerkkikirjoittelusta. Voihan nimimerkkikirjoituskin olla nuolemista ja imartelua. Ei näitten temppujen vaikutusta tarvitse pelätä,- päin vastoin. Tunnette varmaan nuoruutemme sankarit, El Coyoten, Zorron, Robin Hoodin ym. Kaikki he toimivat anonyymeinä, ikäänkuin nimimerkin turvin. Tällä tavalla he takasivat toimintamahdollisuutensa jatkossakin. Niin minäkin teen. Koko pienen ikäni olen toiminut demokratian ritarina, mutta non narsistina toimin mieluiten harmaana eminenssinä. Kyllä niitä ääniTORVIA viestin eteenpäin viemiseen riittää kunhan joku tuottaa niille järkevää sanottavaa.

hakki47 kirjoitti...

fundeeraaja

Kiitti mielenkiintoisesta lisästä sananvapauskeskusteluun.

"Pelkuruus on uusi ilmaisu nimimerkkikirjoittelusta." Silloin kun tuo ajatus ilmaistaan, on jo selvää miksi se ilmaistaan. Joku nimimerkkikirjoittaja on tullut iholle. Häiriöksi asti.

Aikoinaan 1970-luvulla sanomalehdet tekivät muistaakseni yhteisen päätöksen nimimerkkikirjoittelusta luopumisesta. Miksi? Syynä ei suinkaan ollut huoli sananvapauden toteutumisesta vaan joko UKKn tai hänen perässähiihtäjiensä huoli vallan säilymisestä. Leimakirvestä kun osa heiluttaa tyhmempikin. Mutta sitä ennen on hyvä löytää nimi johon iskeä.

Tytti kirjoitti...

Olen ihastuksesta ympyrkäisenä lukenut tätä blogia kommentti kommentilta. Jos minä päättäisin Nobeleista niin tämä blogi saisi sananvapauden - tai yhteiskuntatieteitten palkinnon. Toivoisin, että Kauppalehti ymmärtäisi käyttää syntynyttä tilannetta hyväkseen ja julkaisisi koko blogin otsikolla: Yksinänen kotka lentää sananvapauteen!

hakki47 kirjoitti...

Tytti,

kiitti vaan. Mutta kaikesta huolimatta en ajatellut ihan vielä lopettaa. :-) Enkä lentää vielä pois. :-) En edes sananvapauden seitsemänteen taivaaseen.

Samppa kirjoitti...

Hakki47:
En minä Sinua tarkoittanut kehuskellessani.
fundeeraaja:
Edustan sitä ikäluokkaa, joka luki innoissaan El Coyoteta, joka oli yläluokkainen aatelismies. Hän kävi öisin ja naamioituneena rankaisemassa niitä, jotka sortivat köyhiä ja sorrettuja. Hänen "nimimerkkinsä" oli revolverin laukaus röyhkimyksen korvalehteen.Zorro taas käytti "nimimerkkinään" säilällään piirtämäänsä Z-kirjainta väärintekijän otsaan. Kilroykin oli joku "nimimerkkimies". Oikeutta jakaessaan hän kirjoitti tekopaikalla "Kilroy was here" . Se oli hänen nimmarinsa.
Tällä kommentilla haluan vaan tukea fundeeraajan ajatusta siitä, että hyväntekijät ovat aina, tarinoissakin, toimineet pyyteettömästi oikeuden ja sorrettujen asialla nimenomaan tuntemattomana pysytellen. Kyllä heidänkin vaikutusmahdollisuutensa olisivat olleet vähäiset, jos olisivat tehneet tekonsa julkisesti. Toden näköisesti heidät olisi lynkattu alta aikayksikön.
Voi, kunpa ihmiskunta löytäiasi taas ihanteikseen em. oikeutta jakavat nimettömästi toimivat hyväosaiset.

veteraani kirjoitti...

Klassinen esimerkki sananvapaudesta:
Jatkosodan loppuvaiheessa Saksan peräytyessä Virosta saksalaiset päättivät "evekuoida" Viron museot. Tästä kimpaantuneina joukko suomalaisia intellektuellejä kirjoitti omilla nimillään suomalaiseen valtalehteen, jossa paheksuivet saksalaisten menettelyä.Tämä kirjoitus päästettiin läpi sensuurin. Saksan johto sai tietää kirjoituksesta ja lopetti ase ja elintarviketoimitukset Suomeen. Vasta julkisen anteeksipyynnön jälkeen toimitukset alkoivat uudelleen. Hyvä esimerkki sananvapaudesta sensuurin Suomessa. Miksi kirjoitus päästettiin julkisuuteen kuuluisien suomalaisten nimillä varustettuna? Vahinko se ei voinut olla.Olisiko ollut niin, että nimet mielipiteen alla antoivat omistajilleen luotettavuutta tulevaisuudessa. Siinä vaiheessa oli yleinen käsitys kuinka sodassa tulisi käymään. Kirjoitetaan nimellä tai nimimerkillä niin aina kirjoitetaan intressistä. Kirjoittaja esiintyy tarkoituksellisesti niin kuin esiintyy. Institutiot tekevät samoin. Valtiovarainministeri sanoo budjetista painavan sanansa, ei nimimerkillä vaan nimellään.

hakki47 kirjoitti...

veteraanille

Vaikka paljon olen sodasta lukenut, tätä juttua en ole kuullut. Ketkä allekirjoittivat? Ja minkä perusteella väität, että asetoimitusten loppuminen olisi seurausta tästä kirjoituksesta? Minulle kun on jäänyt käsitys, että kaikenlainen tavaratoimitus Suomeen loppui kun uusi hallitus oli tehnyt tiettäväksi halunsa irtaantua sodasta. Asia, jolla oli vähemmän tekemistä sananvapauden kuin sinisilmäisen typeryyden kanssa.

veteraani kirjoitti...

Hakki47
Pengon parhaillaan arkistoani. Olen pyytänyt Turun Sanomilta kyseistä artikkelia siltä varalta,etten löydä omaani. Lehti, jossa artikkeli oli on Turun Sanomat sivu 2. Pääartikkeli oli päätoimittajan ja aihe niinikään "sananvapaus". Ko. artikkelin oli laatinut 2-päätoimittaja. Nimet on muistissa, mutta kun hiffaan nimimerkkejä niin en mainitse. Artikkeli julkaistiin joskus 1990-luvun loppupuolella. Sanoin asiasta sikäli väärin, että ase-ja elintarviketoimitukset olisivat suorastaan loppuneet, mutta siinä ja siinä oltiin.
Anteeksipyynnön paikassa oltiin kuitenkin. Toteaisin vaan, että nimimerkki olisi ollut silloinkin turvallisempi kansallisen edun nimissä, mutta toinen tavoite olisi jäänyt saavuttamatta.

hakki47 kirjoitti...

veteraani

Turhaa maailmaa tämän vuoksi on kääntää. Mutta kiitos yrityksestä.

Minulla oli ja on edelleen muistikuvana, että joku ministeri lähetettiin Saksaan selvittämään heille perusteita miksi Suomi aikoo sodasta irtautua. Taisi olla joskus joskus talvella 1943/1944? Ja turpiinhan siitä tuli. Mutta on tuo mainitsemasikin varmaan vähintäänkin mahdollista.

Rami kirjoitti...

No, väännetään sitte oikein rautalangasta:Esim. tässä mennellä viikolla joku fiksu ilmaisi henkevän mielipiteensä KL:än keskustelu osiossa. Hänen mielestään kaikki 1-3:n työntekijän firmat ja heidän omistajat on roistoja. Tämä tietenkin nimimerkillä. Mietitäänpä kuinka moni olisi valmis ilmaisemaan tämän tieteelisen, korkeatasoisen hengentyön omalla nimellään? Valtakunnalisena hyvänä esimerkinä on Vahasen 13 vuotta vanha lautakasa, vaikka en Matista niin perustakkaan. Puskasta on hyvä huudella. Ei kait, ole oma vikani että sukuni on köyhältä pohjanmaalta, mutta sieltä on aineelisen hyvinvoinnin puuteen vuoksi tai ansiosta, saanut mukaansa muita eväitä. Esimerkiksi yksi perus löhtökohtia, omaan huutoon vastataan! Iholla tai ei, niin olen edelleen sitä mieltä, että jos asiaa on, niin on se vaan, niin miehekästä laitaa nimensä alle. t. Rami

hakki47 kirjoitti...

Rami

Mikko Laaksonen oli muistaakseni Verohallituksen pääjohtaja joskus pimeällä 70-luvulla. Hän antoi ymmärtää olevansa samaa mieltä. Sillä erolla, että hän ei muistaakseni määritellyt ao. yritysten työntekijämäärää. Hänen mielestään jokainen yrittäjä oli potentiaalinen rosvo.

Ja ajattele. Hän vielä pani nimensä alle.

PS.

Muutti käsittääkseni USAan.

Rami kirjoitti...

No,sitten niitä rosvoja pitää saada lisää! Koska yrittäjyys on ainoa tie ylös tästä sonnasta. t. Rami. Ps. ja edut, sen mukaisiksi, että se rupee vähän köpsempiäkin kiinnostamaan!

hakki47 kirjoitti...

Rami

Ei ole muuta kuin yritteliäisyys, jonka juridinen ilmentymä - tarvittaessa - on yrittäjyys.

http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2007/04/04/nakemys-tulevaisuuden-tyollistajista/

Vaikka kutsusi kyllä kuulostaa ennemminkin uhkaukselta!

Rami kirjoitti...

Pakko vielä sanoa, että 70-luvulla oli helppo yrittäjille huudella, kun yli puolet kansakunnan toimeentulosta tuli Neuvostoliiton vaihdantataloudesta. Nyt kantsis vähän miettiä meidän vaihtoetoja ja seurata ratkisuja joita saksa on yrittäjien suhteen tekemässä!

Rami kirjoitti...

Jos koet kirjoitukseni uhkauksena, niin olet ainakin vahvolla, kun tiedät nimeni! T. Rami

hakki47 kirjoitti...

Rami

En ole väkivaltainen, en edes kilpailullinen.

En kokenut kirjoitustasi uhkaavana. Mutta "Ps. ja edut, sen mukaisiksi, että se rupee vähän köpsempiäkin kiinnostamaan!" kuulostaa kyllä enemmän uhkaukselta kuin tervetulotoivotukselta. Ja vaihtoehdot ovat vähissä.