keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Ei vallasta Suomessa luovuta. Se ostetaan.

Sain luettua Lumedemokratia pamfletin. Soisin sen tulevan pakolliseksi oppikirjaksi kun poliittisesta lahjonnasta ja kansallisesta politiikan korruptiosta luennoidaan. Ei niinkään siksi, että yksittäiset tapahtumat tulisivat esille ja kuulijain tietoisuuteen. Vaan siksi, minkälaiseksi me äänestäjät olemme antaneet, alun alkaen demokraattisen järjestelmämme rappeutua.

Pamfletin mukaan konsensuspolitiikka on lumedemokratian keskeisin aiheuttaja. Lumedemokratian synnyn se ajoittaa presidentinvaaleihin 1973. Niihin vaaleihin, joita ei edes pidetty. Itse asiassa siihen tilaisuuteen, kun kansanedustajien enemmistö katsoi oikeaksi nimetä UKK:n jatkamaan presidenttinä, ilman vaaleja.

Itse ajoittaisin Lumedemokratian synnyn aikaisemmaksi. Viimeistään siihen kun konkurssikypsät puolueet päättivät alkaa syömään kuormasta. Siis vuoteen 1969 (?), jolloin he vastoin kansalaisten valtaosan selkeästi ilmaisemaa tahtoa, säätivät lain puoluetuesta.

Näin menetellessään he loivat itselleen yksin heidän käsissään ja aina heidän käsissään olevan ehtymättömän rahoitusautomaatin. He pystyivät siten rakentamaan politikoinnista puolue-eliitilleen uran. Kansalaisten todellisuudesta irtaantuneille broilereilleen. Ja samalla irtaannutti puolueet toteuttamasta äänestäjien tahtoa.

Vasta nyt ”paljastuvien” vaali- ja puoluerahoitussotkujen seurauksena kansalaiset alkavat kiinnittää huomiota siihen, mihin heidän verorahansa käytetään. Vähitellen selvittely laajenee toivottavasti niihin muihin poliitikkojen miehittämiin tahoihin, joiden valtionrahoituksesta huomattavia summia ohjataan yksittäistä puoluetta lähelle oleville tahoille.

Ministeriöt, ehkä erityisesti MMM, TEM ja YM. Kansaneläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Ammatti- ja ammatilliset järjestöt, Työttömyyskassat, Puolueitten tutkimuslaitokset, Kansanterveys, -kulttuuri ja -sivistys rahoittajat, kuten Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus, Suomen Hippos, puolueita lähellä olevat koulutus-, hoiva- ja kurssikeskukset, valistus- nuoriso- ja liikuntajärjestöt. 4-H-liitto, Metsäkeskukset, Alueelliset ympäristökeskukset, Ammattikorkeakoulut, Alueelliset aikuiskoulutuskeskukset, Metsänhoitoyhdistykset, Maaseutukeskukset, Martat, Maa- ja kotitalousnaiset.....

Rakennusinvestointeihin rahoitusta ja -tukia, erityisaluetukia, toimintatukia, projektitukia, tukia näiden EU-osarahoitteisiin hankkeisiin. Niin ja luonnollisesti kunnat. Niitäkin on vielä noin 350. Ja Kuntayhtymät, ja mitä kaikkia näitä onkaan....

Tutkittavaa riittää. Siksi Tarastin työryhmälle sallii mielellään kuukauden aikalisän. Itse asiassa demokratian toimivuuden kannalta se voisi lopettaa työnsä saman tien. Puolueitten rahoituksesta vastaavat puolueitten edustajat laativat ehdotusta miten heidän rahoituksensa pitäisi hoitaa. Tilanne on sama jos oikeusministeri nimittäisi tuomitut rikolliset valjastettaisi laatimaan ehdotusta rikoslain uusimiseksi. En suoraan sanoen usko, että moinen työryhmän miehitys olisi missään demokratiassa mahdollinen. Mutta konsensuspolitiikan kyllästämässä suomalaisessa Lumedemokratiassa kukaan ei edes hätkähdä.

Samalla esitän saman toiveen, jonka nimimerkki VRR esitti Hesarin ao. uutista 15.9. kommentoidessaan:

”Sen takia toivon tämän Tarastin työryhmän "tauon" aikana tiedotusvälineiden kertovan seuraavaa:

Nimilista 2000-luvun hallitusohjelmien neuvotteluiden henkilöiden nimistä sekä organisaatiosta. Sitten vertailu puolueita ja ehdokkaita rahoittaneihin tahoihin. Kiitos.”

PS.

Juha Jaakkolan tämänpäiväisen uutisblogin Puoluerahaa valuu pajatsoista inspiroimana ja omaa kommenttiani selvittämään..

6 kommenttia:

cristinaandersson kirjoitti...

Kyllä tämä homma on käynyt niin hulluksi ja sekavaksi, että minusta tuntuu, että on perustettava totuuskomissio. Enpä olisi uskonut, että meillä sellaista tarvittaisiin, mutta nyt ei muuta keinoa ole.

Totuuskomission jäsenten on tosin oltava riippumattomia - mistähän sellaiset löytyvät Suomessa? Siinä pulma.

hakki47 kirjoitti...

cristinaandersson

Uudet vaali, nimenomaan eduskuntavaalit tarvitaan. Eikä pahitteeksi sen jälkeen varmaan olisi jonkunlainen totuuskomissiokaan.

Tobe kirjoitti...

Nyt viimeistään tiedämme, että valta maassa on medialla.On poliitikoilta (=kaikki) edesvastuutonta sotkea asioita niin, että kaikki työaika menee sotkulausuntojen/selitysten antamiseen medialle.Mihin tarvitaan tosi-tv ohjelmia?...Eduskunta on täynnään tyyppejä jotka saa ulos vain 4 vuoden välein.Tämä asia etenee kunnolla vasta kun puoluepolitiikka kadotetaan ja päästään itse asiaan.Nyt kaikkea käytetään lyömäaseena.Jopa vanhusten märkiä vaippoja.Syntyi ikävä visuaalinen mielikuva kun lausuin tuon ääneen.Smackhsssh.Ei vaaleja vaan uudet vaipat.

kirkkovene kirjoitti...

OrNot

Mistä ihmeessä sinäkin olet päätynyt siihen, että medialla olisi valta? helanes tuolla toisella blogilla oli jopa sitä mieltä, että koko sählinki olisi median "syy".

Mutta tässä on koko ongelman syy: "Tämä asia etenee kunnolla vasta kun puoluepolitiikka kadotetaan ja päästään itse asiaan." Asian kun on juuri näin.

Nyt tämä välvouhka, kansanedustajien vaaliorganisaatio on syrjäyttänyt asiat ja niitä käsittelemään valitut kansanedustajat ja onnistunut tekemään omasta olemassaolostaan itseisarvon. Ja tämä vielä aikana kun puolueitten ideologiat eivät juurikaan toisistaan eroa. Kaikki keskittyvät hamuamaan valtaa ja omaa valtaansa ylläpitämään.

Kuitenkin juuri puolueen rooli on se, joka rikkoo koko päätöksentekoprosessin. Se pitäisi saada palautettua oikeisiin mittasuhteisiin. Kolme käytännön muutosta veisi jo pitkälle. Perustuslain 29(?)§ noudattamisen valvonta ja sen seurauksena ns. sitovan ryhmäpäätöksen poistuminen ainakin Eduskunnan isosta salista. Toiseksi niiden taulujen poistaminen salista, jotka kertovat kuka äänesti ja mitä.

Keskeisimpänä puoluerahoituksen muuttamine rahastomallin mukaiseksi, tulevaksi suoraan yksityiseltä sektorilta.

Tobe kirjoitti...

Teen aloitteen.Media ulos eduskunnan käytäviltä töitä häiritsemästä.Medialle ei anneta lausuntoja kuin niistä asioista mistä valta on eduskunnalla.Noissa konkurssiyhtiöiden rahasotkuissa on omat selittäjänsä ja pesänhoitajansa.
Minua kiinnostaa juuri nyt millä ohjelmalla Suomea aiotaan nostaa takaisin kilpailukykyisten maiden joukkoon? Miten mahdollisesti yrittäjyyttä ja kekseliäisyyttä tuetaan ja palkitaan.Miten kansakunta hoitaa vanhuksiaan.Miksi hoitajat istuvat näyttöpäätteellä ja mummo makaa märissä vaipoissa?Päätteet pihalle ja kuivaa vaippaa mummolle.Medialla ei ole mitään etiikkaa ja vastuuta kirjoittaa muusta kuin sellaisesta mikä myy heidän mediaansa. Miten he voivat vaatia poliitikoilta mitään muuta? Haluan vallan takaisin äänestäjille ja seuraavisssa vaaleissa paljon maksettua mainontaa mieluimmin kuin piilopuoluetukea lehtien palstoilla/kansikuvissa! Lehdistön toiminta suosii aina jotakin..Toimittajien suosikkipoliitikkojen jatkuva esilläolo ällöttää.Reilusti omalla rahalla esille.Omalla-saadulla tai lainatulla.Kaikki käy mutta ei Anna lehden "ilmainen" kansi.Jotenkin sekin ostetaan, mutta laskua emme näe missään.Se valta on meiltä pois.Se on pirsanavieköön medialla.

hakki47 kirjoitti...

OrNot

Oliko niin, että pidit minun aloitteitani mielikuvituksettomin, epärealistisina jopa mahdottomina? ;-)

Sinun aloitteesihan ne vasta mahdottomia ovat.

Mitä poliitikkoja yrittäjyyden realismi kiinnostaa? Virkamiestä sen sijaan erityisesti, varsinkin verovirkamiestä.
Hoitakoon vanhusten vertaisverkko tai palkattomat omaishoitajat. Vanhustenhoito tulee liian kalliiksi.
Näyttöpäätetyö kun on niin paljon puhtaampaa.
Ei media ole osa hallintoa. Jos se ei myy, sen toiminta loppuu.

Ja vielä valta pitäisi palauttaa kansalle? Siis kenen pitäisi? Ja miten? Se kun muuten on "poliittinen päätös." :-)